Kun me ihmiset voimme hyvin, on meillä paremmat mahdollisuudet edistää myös musiikkialan ja koko maapallon hyvinvointia. Ekologisen kestävyyskriisin ja muiden aikamme yhteiskunnallisten haasteiden ratkaiseminen edellyttävät monien erilaisten taitojen huomioimista ja yhdistämistä.
    Haluamme luoda jokaiselle mahdollisuudet hyvinvointiin, riittävään toimeentuloon, ravintoon ja terveyteen sekä itsensä kehittämiseen, yksilöllisistä ominaisuuksista riippumatta. Musiikin tuoma ilo, hyvinvointi ja ilmaisuvoima kuuluvat kaikille. 

Jotta maapallolla riittäisi tulevaisuudessa ravintoa kaikille, tulee meidän edistää kestävää maataloutta ja varmistaa ruokaturva. Lisäksi ruokahävikkiä on pienennettävä; tällä hetkellä noin neljäsosaa maailman ruoasta ei syödä, vaan se menee hävikkiin.

          Tarjoiltu ruoka ja juoma ovat keskimäärin toiseksi suurin hiilijalanjäljen aiheuttaja tapahtumissa. Tarjoiluvalintojen kautta voidaan vaikuttaa positiivisesti sekä ympäristöön, terveyteen ja hyvinvointiin että tuottajien toimeentuloon ja ratkaisuihin. 
          
          Hyvin suunniteltu ruoka- ja juomatarjoilu tarjoaa tapahtuma- ja konserttikävijälle ravinnon lisäksi uusia, ilahduttavia elämyksiä. Positiiviset kokemukset edesauttavat siirtymistä kestävämpiin ruokailutottumuksiin myös arkielämässä.

Riittävä ravinto

Työ musiikkialalla on sekä fyysisesti että henkisesti kuormittavaa. Muun muassa työsuhteiden pätkittäisyys ja osa-aikaisuus, epäsäännölliset työajat ja työhön liittyvät stressitekijät aiheuttavat kuormitusta. Freelancerit ovat tähän saakka jääneet käytännössä työterveyspalveluiden ulkopuolelle. 

          Musiikin alalla on tehty aloitteita ja kehitetään parhaillaan palveluita työhyvinvoinnin edistämiseksi. Voimme kaikki myös omalta osaltamme vaikuttaa hyvinvointiin työssämme ja yhteisössämme esimerkiksi kiinnittämällä huomiota läpinäkyvyyteen, viestintään ja työergonomiaan sekä huolehtimalla riittävästä ravinnosta, liikunnasta ja levosta.
          
          Itse musiikilla ja musiikin harjoittamisella on tutkitusti monenlaisia hyvinvointia sekä terveyttä edistäviä, jopa parantavia vaikutuksia. Musiikki kehittää tunnetaitoja ja lisää henkistä hyvinvointia. Voimme hyödyntää musiikin vaikuttavuutta monin tavoin matkalla kohti paremmin voivaa, kestävämpää yhteiskuntaa.

Terveys ja hyvinvointi

Ekologisen kestävyyskriisin ja muiden aikamme yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen tarvitaan monia erilaisia taitoja. Tulevaisuustaitoja ovat esimerkiksi ongelmanratkaisukyky, yhteistyötaidot, kriittinen ajattelu, luovuus, empatia sekä globaali lukutaito. 

          Elävän musiikin ala voi toimia esimerkkinä oppivasta yhteisöstä, jossa jatkuva, elinikäinen oppiminen – niin kestävän kehityksen taidoissa kuin ammatillisessa erityisosaamisessa – on erottamaton osa ammatin harjoittamista.

Koulutus ja oppiminen

Jotta Suomen vesivarannot pysyvät myös tulevaisuudessa hyvällä tasolla, tulee veden käyttöön kiinnittää huomiota ja saasteita vähentää myös elävän musiikin alalla. Suomalaisen kuluttajan keskimääräisestä vesijalanjäljestä vain alle 5 % on suoraa vedenkulutusta, ja loppu muodostuu piilovedestä, joka sisältyy ostettuihin tuotteisiin ja palveluihin. 

          Vesivastuullinen elävän musiikin toimija käyttää, hallinnoi ja suojelee vesivaroja vastuullisesti yhdessä sidosryhmien kanssa. Veden säästäminen ja vesistöjensuojelu kannattavat myös taloudellisesti.

Puhdas vesi ja sanitaatio

Ihminen

Kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille. Elävän musiikin ala voi yhdessä rakentaa sekä ylläpitää yhteisöjä ja edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, paikallis- ja kaupunkikulttuuria ja rauhaa. Musiikin avulla voimme paitsi tuottaa uusia tarinoita myös tuoda esiin yhteiskunnan monimuotoisuutta ja purkaa stereotypioita.

Kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille. Selvitysten mukaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pidetään Suomen musiikkialalla tärkeinä. 

          Silti etenkin valta ja taiteellinen päätöksenteko ovat keskittyneet organisaatioissa edelleen miehille, ja valtaosa konserteissa soivasta musiikista on yhä miesten säveltämää ja esittämää. Naisten ja sukupuolivähemmistöjen kokemasta epäasiallisesta ja alentavasta käytöksestä sekä sukupuolisyrjinnästä puhutaan alalla valitettavan usein. 
          
          Paljon on vielä tehtävää, mutta ongelmat on alalla tiedostettu. Elävän musiikin alan toimijat ovat yhdessä luoneet uusia käytäntöjä ja työkaluja, sekä tehneet jo toimenpiteitä jotka auttavat meitä rakentamaan yhdenvertaisen ja kaikille turvallisen musiikkialan. Musiikin avulla voimme myös tuottaa uusia tarinoita ja nostaa esille naisia sekä sukupuolivähemmistöjä.

Sukupuolten tasa-arvo

Elävällä musiikilla ja kaupungeilla, kunnilla sekä alueilla on Suomessa vahva suhde. Musiikkikulttuuri tekee alueista omanlaisiaan ja kiinnostavia. Eri alueilla on usein omalaatuinen, tunnettu oma musiikkikulttuurinsa; monet tuntevat esimerkiksi Manserockin, kaustislaisen kansanmusiikin ja Jyväskylän rap-skenen sekä alueiden mukaan nimettyjä elävän musiikin yhdistyksiä. 

          Elävän musiikin toimijoilla ja kunnilla on monitahoinen positiivinen vaikutus toisiinsa. Musiikki- ja kulttuuritapahtumat tuovat ihmisiä yhteen ja edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuuri kasvattaa kaupunkien ja kuntien vetovoimaa sekä edistää matkailua. Kaupungit hyötyvät kulttuurista taloudellisesti ja vastavuoroisesti rahoittavat paikallisia kulttuuritapahtumia, yhteisöjä ja projekteja. Parhaimmillaan kulttuuritapahtumien avulla voidaan kehittää alueen infrastruktuuria ja samalla tapahtumia kestävämmäksi. 
          
          Viranomaisyhteistyö on elintärkeää molemmille osapuolille, ja monet kaupungit, kunnat ja alan toimijat tekevätkin jo tiivistä yhteistyötä. Kehittämällä elävän musiikin ja alueiden yhteistyötä entistäkin tiiviimmäksi voimme edistää myös kestävää kehitystä.

Kestävät kaupungit ja yhteisöt

Kulttuuri ja taide kuuluvat kaikille. Selvitysten mukaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa pidetään Suomen musiikkialalla tärkeinä. 

          Silti syrjintää ja turvallisen tilan rikkomista raportoidaan tapahtuvan alalla jatkuvasti. Etenkin ikään, sukupuoleen, kulttuuriin, etniseen taustaan ja erityisyyteen liittyen koetaan epäasiallista ja eriarvoista kohtelua vähemmistöjen keskuudessa. Lisäksi koronapandemia on vain syventänyt taloudellista epätasa-arvoa, heikentänyt köyhien asemaa ja lisännyt syrjäytymistä.
          
          Paljon on vielä tehtävää, mutta ongelmat on alalla tiedostettu. Elävän musiikin alan toimijat ovat yhdessä luoneet uusia käytäntöjä sekä työkaluja, jotka auttavat meitä rakentamaan yhdenvertaisen ja kaikille turvallisen musiikkialan. Musiikin avulla voimme myös tuottaa uusia tarinoita, tuoda esiin yhteiskunnan moninaisuutta ja purkaa stereotypioita.

Yhdenvertaisuus

Musiikki on tunnetusti rauhan instrumentti: sen sosiaalinen voima edistää rauhaa, ehkäisee väkivaltaa, ja vähentää eriarvoisuutta tuomalla ihmisiä yhteen ympäri maailman. Lukemattomien kappaleiden ja teosten teemoissa ja teksteissä käsitellään rauhaan sekä turvallisuuteen liittyviä aiheita. Musiikilla on kautta aikain otettu kantaa sotiin, väkivallantekoihin ja vääryyksiin. 

          Viimeksi Ukrainan sodan sytyttyä ympäri maailman on järjestetty konsertteja rauhan puolesta, sävelletty musiikkia ja kerätty lahjoituksia sodasta kärsiville. Musiikilla on merkittävä rooli maailmanrauhan rakentamisessa ja ylläpitämisessä. 
          
          Sodan, väkivallan, vihapuheen, terrorismin ja rikosten estämiseen ei silti pelkkä musiikki riitä. Niiden torjumiseen ja rauhan rakentamiseen tarvittavia valmiuksia täytyy kehittää kaikilla tasoilla. Tähän tarvitaan vakaata taloudellista ja sosiaalista kehitystä maapallolla: turvallisuutta, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, riittävää ravintoa, puhdasta vettä – kestävää kehitystä. Edistämällä elävän musiikin kestävää kehitystä ELMAn avulla edistämme yhdessä myös rauhaa.

Rauha ja oikeudenmukaisuus

Suomen musiikkiala on jo lyöttäytynyt yhteen tekemään töitä monien tärkeiden kestävän kehityksen osa-alueiden, kuten yhdenvertaisuuden ja ympäristön, eteen. Jotta joukko voi saavuttaa riittävän voiman, tulee eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kumppanuutta edelleen syventää ja laajentaa, myös toimialan sekä maan rajojen ulkopuolelle. 

          Kumppanuutta ja yhteistyötä on monenlaista: voit liittyä järjestöön tai yhdistykseen, verkostoitua, fuusioitua tai tehdä kaupallista yhteistyötä. Voit vaihtaa, saada ja yhdistää tietoa, osaamista ja taloudellista tukea. Oikeanlaisen kumppanin löytyessä ja yhteistyön syntyessä vaikutus maapallon hyvinvointiin voi olla merkittävä. 
          
          Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi ja seuraamiseksi tarvitaan vielä paljon selvitystyötä sekä luotettavaa ja ajantasaista tietoa. ELMA on elävän musiikin alalla loistava esimerkki siitä, mitä selvitystyöllä, tiedon jakamisella ja kumppanuudella on mahdollista saada aikaan.

Yhteistyö ja kumppanuus

Yhteiskunta

Siinä missä muillakin teollisuuden aloilla, myös elävän musiikin alalla on vaikutuksensa ilmastoon, meitä ympäröivään luontoon ja vesistöihin sekä niiden monimuotoisuuteen. Musiikin avulla voimme edesauttaa erilaisten ympäristöjen tunnetuksi tekemistä. Vain tuntemalla luontoa ja sen monimuotoisuutta voimme ymmärtää, miksi sitä pitää suojella. Toimintamme kautta voimme osallistaa ympäristötyöhön myös yleisön.

Kuten muillakin teollisuuden aloilla, myös elävän musiikin alalla on vaikutuksensa meitä ympäröivään luontoon, vesistöihin ja niiden monimuotoisuuteen. Elävän musiikin vaikutus esimerkiksi vesistöjen kuntoon on vaikkapa maatalouteen verrattuna pienehkö, mutta vaikutus on silti olemassa. 

          Etenkin ulkona järjestettävillä musiikkitapahtumilla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan omalla toiminnallaan vedenalaisen luonnon hyvinvointiin. Valtaosa kotimaisista festivaaleista ja musiikkitapahtumista sijoittuu luonnonympäristöihin ja vesistöjen lähelle – ja järjestetäänhän konsertteja myös risteilyaluksilla – jolloin vesiympäristöön päätyy aina lähes väistämättä jotain sinne kuulumatonta. 
          
          Yksi maapallomme saastuneimmista ja rehevöityneimmistä vesistöistä sijaitsee aivan naapurissamme. Itämeren suojelemiseksi on järjestetty konsertteja, tehty onnistuneita projekteja ja sävelletty musiikkia, ja merellä on jo oma juhlapäivänsä ja festivaalinsakin (Itämeripäivä, Baltic Sea Festival). Silti paljon on vielä tehtävää. 
          
          Musiikin avulla voimme myös edesauttaa vesistöjen tunnetuksi tekemistä – vain tuntemalla luontoa ja sen monimuotoisuutta voimme ymmärtää, miksi sitä pitää suojella.

Vesistöt ja niiden elämä

Uusiutuvat energialähteet ja niiden käyttö kasvavat globaalisti vuosittain, mutta lisäys on keskittynyt sähköntuotantoon, joka kattaa vain noin 20 prosenttia energiankulutuksesta. Energiankulutus asukasta kohti on Suomessa korkeimpia maailmassa. Suurin osuus energiasta kuluu lämmöntuotantoon ja liikenteeseen. 

          Venueiden ja tapahtumien energiankulutuksesta suurin osa kohdistuu lämmitykseen, esitystekniikkaan, vedenkulutukseen ja liikenteeseen. Seuraamalla, tehostamalla ja suunnittelemalla oman toimintamme energiankulutusta, siirtymällä käyttämään uusiutuvaa energiaa ja suosimalla ilmastoystävällisiä liikkumismuotoja säästämme sekä ympäristöä että rahaa.

Puhdas ja edullinen energia

Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia riskejä myös musiikkialalle, ja toimilla on jo kiire. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat viime vuosina jopa kasvaneet, kun taas hiilinielumme ovat supistuneet. Kotimaan rajojen sisäpuolella tapahtuvien päästöjen lisäksi huomioon tulee ottaa toiminnastamme aiheutuvat päästöt myös rajojemme ulkopuolella. 

          Ilmastonmuutos tuo mukanaan monenlaisia haasteita. Sään ääriolosuhteet, kuten rankkasateet ja tulvat, helteet, ukkoset ja kovat tuulet yleistyvät ja aiheuttavat ulkoilmatapahtumien järjestäjille päänvaivaa. Varautumista sään ääriolosuhteisiin tarvitaan entistä enemmän. Lisäksi raaka-aineiden saatavuus ja logistiikkaketjujen toimivuus on epävarmempaa, koska ilmastonmuutoksen synnyttämillä ilmiöillä, esimerkiksi äärimmäisellä kuivuudella, on globaaleissa ketjuissa uudenlaisia vaikutuksia myös suomalaisten elämään. 
          
          Hiilijalanjäljen lisäksi on tärkeää muistaa myös kädenjälki – mitä kaikkea hyvää voimme tehdä ympäristön hyväksi. Musiikilla ja taiteilla ylipäätään on ainutlaatuinen kyky auttaa ymmärtämään 
          ilmastotekojen välttämättömyys ja kiireellisyys, myös tunnetasolla. Toimintamme kautta voimme osallistaa ympäristötyöhön myös yleisön.
          
          Ilmasto muuttuu jo, mutta jokainen meistä voi vaikuttaa muutoksen vakavuuteen. Oman toiminnan hiilijalanjäljen mittaaminen antaa tietoa omista päästöistä. Tämän tiedon pohjalta voidaan tehdä suunnitelma päästöjen vähentämiseksi ja sen jälkeen seurata sekä raportoida kehitystä. Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vähentää päästöjä, ja hyvään alkuun pääset Elman vastuullisuusohjelman avulla.

Ilmastoteot

Kuten muillakin teollisuuden aloilla, myös elävän musiikin alalla on vaikutuksensa meitä ympäröivään luontoon ja sen monimuotoisuuteen. Elävän musiikin vaikutus esimerkiksi maaperän ravinteisiin ja eläinten hyvinvointiin on vaikkapa maatalouteen verrattuna pienehkö, mutta vaikutus on silti olemassa. 

          Etenkin ulkona järjestettävillä musiikkitapahtumilla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan omalla toiminnallaan maanpäällisen luonnon hyvinvointiin. Valtaosa kotimaisista festivaaleista ja musiikkitapahtumista sijoittuu luonnonympäristöihin ja viheralueille, jolloin ympäristöön päätyy aina lähes väistämättä jotain sinne kuulumatonta. 
          
          Musiikin avulla voimme myös edesauttaa maaympäristöjen tunnetuksi tekemistä – vain tuntemalla luontoa ja sen monimuotoisuutta voimme ymmärtää, miksi sitä pitää suojella.

Luonnon monimuotoisuus

Luonto

Luovat alat ovat merkittävä työllistäjä ja tuottavat talouskasvua sekä hyötyjä useille yhteiskunnan sektoreille. Haluamme parantaa työskentelyolosuhteita musiikin alalla  ja huolehtia siitä, että tehdystä työstä saa riittävän toimeentulon. Kun muutamme kulutustapojamme vastuullisiksi yhteistyössä alihankkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa, sekä viestimme toimistamme myös muille, voimme toimia innostavana suunnannäyttäjänä matkalla kohti kiertotaloutta ja kestävää teollisuutta.

Toimeentuloon ja sosiaaliturvaan liittyvät ongelmat taide- ja kulttuurialalla tulivat entistäkin näkyvämmiksi koronapandemian aiheuttaman kriisin myötä. Musiikin alan työt ovat usein osa-aikaisia, epäsäännöllisiä, projektiluontoisia ja pätkittäisiä. Yksinyrittäjiä ja freelancereita on paljon, ja alan ammattilaisista vain kourallinen työskentelee kokopäiväisesti. 

          Toimeentuloon vaikuttavat rahoituksen epävarmuus, julkisen rahoituksen väheneminen, tulojen pirstaleisuus ja apurahojen riittämättömyys. Haasteita aiheuttaa myös esimerkiksi työttömyysturvalainsäädännön tulkinnanvaraisuus.
          
          Vaikka monien edellä kuvattujen haasteiden juuret piilevät rakenteissa, jokainen meistä voi omalta osaltaan – niin työnantajana kuin työntekijänä – vaikuttaa riittävän toimeentulon toteutumiseen musiikin alalla.
          
          Elävän musiikin toimijat voivat yhteistyössä myös tukea työttömiä ja muita vähävaraisia, esimerkiksi järjestämällä tukikonsertteja tai lahjoittamalla ilmaisia pääsylippuja.
          

Riittävä toimeentulo

Jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan, on tuotantotapoja muutettava vastuullisiksi myös elävän musiikin alalla, yhteistyössä alihankkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Muuttuvan maailman haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan luovaa ajattelua, mielikuvitusta sekä innovaatioita, ja tässä taiteilijoilla ja luovilla aloilla on paljon annettavaa. 

          Ympäristökuormitusta voidaan vähentää pienentämällä ruokahävikin ja muun jätteen määrää, lainaamalla, vuokraamalla, korjaamalla, lajittelemalla ja kierrättämällä. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää energiankulutukseen, kuljetuksiin ja hankintojen sekä tuotannon vastuullisuuteen ja elinkaareen. Tärkeää on muistaa myös sosiaalinen vastuu. Muusikolle yksi konkreettinen tapa edistää näitä tavoitteita on vihreä rider. 
          
          Viestimällä linjauksistamme ja toimenpiteistämme myös muille voimme toimia innostavana suunnannäyttäjänä matkalla kohti kiertotaloutta ja kestävää teollisuutta.

Kestävä teollisuus

Musiikin alan työt ovat usein osa-aikaisia, epäsäännöllisiä, projektiluontoisia ja pätkittäisiä. Yksinyrittäjyys ja freelancerius on yleistä, ja alan ammattilaisista vain kourallinen työskentelee kokopäiväisesti. 

          Toimeentuloon vaikuttavat rahoituksen epävarmuus, julkisen rahoituksen väheneminen, tulojen pirstaleisuus ja apurahojen riittämättömyys. Haasteita aiheuttaa myös esimerkiksi työttömyysturvalainsäädännön tulkinnanvaraisuus. Lisäksi kehitettävää on edelleen työturvallisuudessa.
          
          Vaikka monien edellä kuvattujen haasteiden juuret piilevät rakenteissa, voimme yhdessä vaikuttaa siihen, että työskentelyolosuhteet musiikin alalla paranevat ja tehdystä työstä saa riittävän toimeentulon.
          
          Työssä tärkeää on työn rakenteiden, olosuhteiden ja toimeentulon lisäksi sen merkityksellisyys sekä arvostus ja taiteiden alalla taiteellinen vapaus. Muuttuvassa maailmassa tarvitaan yhä enemmän luovaa ajattelua ja innovaatioita, ja taiteilijoilla sekä luovilla aloilla ylipäätään on työelämälle ja taloudelle paljon annettavaa. Luovat alat ovat itsessään ovat myös merkittävä työllistäjä.

Ihmisarvoinen työ

Jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan, on kulutustapoja muutettava vastuullisiksi myös elävän musiikin alalla, yhteistyössä alihankkijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. 

          Ympäristökuormitusta voidaan vähentää pienentämällä ruokahävikin ja muun jätteen määrää, lainaamalla, vuokraamalla, korjaamalla, lajittelemalla ja kierrättämällä. Lisäksi huomiota tulee kiinnittää energiankulutukseen, kuljetuksiin ja hankintojen sekä tuotannon vastuullisuuteen ja elinkaareen. Tärkeää on muistaa myös sosiaalinen vastuu. Muusikolle yksi konkreettinen tapa edistää näitä tavoitteita on vihreä rider. 
          
          Viestimällä linjauksistamme ja toimenpiteistämme myös muille voimme toimia innostavana suunnannäyttäjänä matkalla kohti kiertotaloutta ja kestävää teollisuutta.

Kestävän kehityksen tavoitteet

Lähteet ja lisää tietoa